Favourite odour

lauantai, 28. maaliskuuta 2009

Viljakäämeeni Nemo

Heips!

Päätin nyt, vuoden bloggailutauon jälkeen, lisätä esittelyn amelanistisesta viljakäärmeestäni Nemosta.

Nemo-tyttö on asustellut meillä 1.11.2008 lähtien, tuolloin ikää oli 3 kk. Tullessaan nemo painoi vaivaiset 10 grammaa ja oli 30 cm pitkä. Hain Nemon lemmikkimessuilta, joilla tiesin kasvattajan olevan. Yksilön valinnassa oli jonkin verran vaikeuksia, kun eri näköisiä ja kokoisia käärmeksiä oli vaikka kuinka paljon. Kuitenkin lopulta, kun sain pienen Nemon käteeni, ihastuin siihen heti.

Kuvassa Nemo on asunut pari päivää luonamme

Tällä hetkellä Nemo on noin 7,5 kk vanha, painaa 50 g ja on yli 60 cm pitkä. Aluksi asumuksena oli smart-store laatikko, mutta lootassa ei ilma kiertänyt tarpeeksi hyvin, joten kustomoitiin samantien vanhasta akvaariosta verkkokannellinen terraario.


Aluksi käsittelyn kanssa oli ongelmia, kun viljis on säikähtäessään salamannopea. Nyt kuitenkin alkaa jo sujua huomattavasti paremmin. Nemo on luonteeltaan vielä jonkin verran ujo, eikä tule käsiteltäväksi mielellään. Se kuitenkin rauhoittuu pideltäessä lähes heti, ellei säpsähdä vahingossa hutaistua kättä ja lähde taas pinkomaan vauhdilla karkuun!

Nemon puuhasteluja on ollut hauska seurailla; välillä myllätään pohjamateriaalin sisällä ja välillä putoillaan alas puista ja katolta. Kaiken kaikkiaan Nemo on ollut helppohoitoinen ja mukava lemmikki, vaikkei ihan kaikki sukulaiset uskallakaan käydä kylässä! Ja onhan syytä ollakin varuillaan; Nemolla on pettämätön ruokahalu, ties vaikka pari vierastakin pistää poskeensa...

lauantai, 22. maaliskuuta 2008

Sosekeitto perunasta ja kasviksista

Tässä hyvä vähäkalorinen ja maukas peruna-kasvissosekeitto.

5-6 henkilölle:

1 l vettä
2 kanaliemikuutiota
1 pussi perunasipulisekoitusta
400-500 g pakastevihanneksia
(esim. kasvissekoitus 300g + pikkuporkkanat 200g)
0.5 - 1 pkt sulatejuustoa
(esim. koskenlaskija)
persiljaa


keiton voi syödä myös soseuttamatta


Laita vesi kiehumaan, lisää kanaliemikuutiot ja peruna-vihannes sekoitukset. Anna kiehua kannen alla n.10 min. Soseuta keitto, lisää sulatejuusto ja kiehauta. Ripottele persilja päälle (ei välttämätön). Tarjoile esim. paahdettujen juustoleipien kanssa.

keskiviikko, 19. maaliskuuta 2008

Peugeot Speedfight 2 wrc 206

Myynnissä siis hyväkuntoinen Peugeot Speedfight skootteri!


Väri: punainen

Mittarilukema: 3700


Vuosimalli: 03

Hinta: 1800€




Skootteri on ollut minulla kesäkäytössä, joten mittarilukema on pieni ja on ajettu siististi. Skootteri on tukeva ja sitä on helppo ohjata. Sopii niin pojille kuin tytöillekkin.

Tehoja riittää, eikä ylämäissä tarvitse pelätä hyytymistä ja autoilijoiden jalkoihin jäämistä, niinkuin eräillä skoottereilla on tapana tehdä. Prikka on poistettu variaattorista, muuten vakio. Kulkee parhaimmillaan jopa 85 km/h. Prikan saa kuitenkin halutessaan laitattaa takaisin vaikka huollossa.

Skootteria on huollettu säännöllisesti. Edellisen huollon jälkeen ei ole ajettu, joten seuraavaan huoltoon on vielä paljon aikaa. Huoltokirja ja muut paperit ovat tallessa.

Vikoja ei ole, myyn tarpeettomana.

Skootteri majailee Kouvolassa, katsomaan ja kokeilemaan saa tulla millon vain.

****SOLD*****







Makkarapasta

Makkarapasta on hyvä perusruoka, se on maukasta ja halpa valmistaa opiskelijabudjetillakin. Tässä pääasiassa siis pastaa tomaatti-makkara kastikkeessa. Hurahdinkin täysin tomaattikastikkeisiin tätä kokeiltuani.

4-5 annosta

300 g rigatoni pastaa
1 tl suolaa
2 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
400g grillimakkaraa
1 iso sipuli silputtuna
2 paprikaa paloina
2-4 valkosipulinkynttä murskattuna
1 tl mustapippuria
1 tl oreganoa
2 rkl tomaattipyrettä
1 prk tomaattimurskaa
ripaus cayannepippuria tai chiliä
juustoraastetta



1) Laita vesi kiehumaan isoon kattilaan, lisää suola ja keitä pasta.

2) Pilko makkarat, paprikat ja sipuli.

3) Kuumenna öljy pannulla, paista makkarat ja nosta sivuun.

4) Lisää pannulle sipulit ja paprikapalat, paista viitisen minuuttia. Lisää joukkoon valkosipuli, mausteet, sekä tomaattipyre ja -murska. Anna paistua hetken.

5) Heitä sekaan makkarapalat ja anna porista hiljaisella lämmöllä kunnes pasta on kypsää.

6) Sekoita kastike ja pasta keskenään, aseta tarjoilukulhoon ja ripottele päälle juustoraaste.



lauantai, 15. maaliskuuta 2008

Koukuttavaa

- Arvat
- Hömppäsivut
- Tosi-TV

Siinä kolme koukuttavinta pahettani, joista en pääse, enkä tiedä haluanko edes päästä eroon. Uusin villitykseni on casino-arvat. Ostin kaupasta noin kuukausi sitten hetken mielijohteesta arvan, josta voitinkin jo melkein 20e. Tästähän sitten innostuin "NÄISTÄHÄN SAA RAHAA!", ja ostin uuden. Voitin monta kertaa peräkkäin ja ostin aina vain uusia.

No sittenpä tuli sekin kerta kun ei ollut lainkaan voittoa. Petyin pahasti, mutta pitihän sitä ostaa lisää kun kerran ollaan niin paljon voitolla. Enää en tiedä olenko plussalla vai miinuksella arpoineni, mutta koukussa todellakin. Joka kauppareissulta on pakko napata mukaan tuo kallis paperiläpyskä "jos vaikka voittaisin edes 5000€!". Lottokin on pyörimässä viikoittain, mutta siitä en ole innostunut liiemmin kun pieniäkään voittoja ei näy.

Netissä tuleekin vietettyä aikaa turhankin paljon. Varsinkin kun ei ole edes mitään tähdellistä asiaa täällä pyöriä. Päivittäin käyn tirkistelemässä turhake-sivuilla, jos vaikka olisi tullut uusia juttuja/kuvia. Näistä koukuttavimpina esimerkkeinä Hilavitkutin, Facebook, Riemurasia ja Kuvaton. Okei, tulee myös nykyään käytettyä aikaa täällä blogissa.

On sentään Iltasanomat ja Iltalehti, joiden sivuilla voi pyöriä hyväksyttävästi, pysyäkseen kärryillä Suomen ja varsinkin Hollywoodin tärkeistä tapahtumista, kuten Ilkka Kanervan tekstailuista tai Jennifer Anistonin suhdekäänteistä.

Tosi TV:seen ihastuin kun näin ensimmäisen tuotantokauden Americas Next Top Modelista, eli huippumalli haussa ohjelmasta. Tämän jälkeen on tullut katsottua televisiosta tai tietokoneelta kaikki kyseisen ohjelman tuotantokaudet niin amerikkalaisesta, australialaisesta kuin saksalaisesta versiostakin.

Tätä tietenkin seurannut Idols, Big brother, Survivors jne. jne. jne. Tämän hetken suosikit ovat ehdottomasti Hurja remontti, Top Chef ja Unelmien poikamies. Niin turhaa, mutta samalla _niin maukasta_ katsoa kun ihmisiä ihastutetaan ja vihastutetaan ja samalla tienataan raskaalla kädellä!

torstai, 13. maaliskuuta 2008

Diel Roc mp4 2Gb

Diel Roc on uusi mp3 soittimeni - täysin aito kiinalainen Applen Ipod nano jäljitelmä. Diel Rockin ostaminen oli järkevää, sillä itselläni ei ollut paljon muita vaatimuksia soittimelle kuin hyvälaatuinen mp3 toisto ja tyylikäs ulkonäkö. 2Gb:n muistikin on tarpeeksi suuri, sillä en ikinä löydä listaltani sen enempää hyviä biisejä, joita en olisi kuluttanut loppuun. Soittimen sai tilattua E-villen nettikaupasta kokonaishintaan 35€.


Ulkonäöltään Diel Roc näyttää hyvin paljon Ipod nanolta, eikä eroa kauempaa huomaakaan kun mukana tulee myös valkoiset kuulokkeet. Valikot, graafista päävalikkoa lukuunottamatta, ovat rumia ja vanhanaikaisia. Tämä on varmaankin yleistä halpis-soittimissa? Soittimen käyttäminen vaati hieman opettelua sillä näppäinten toiminnot ovat eri järjestyksessä kuin voisi olettaa.



Äänenlaatu on mielestäni erittäin hyvä tämän hintaluokan soittimelle, verrattavissa jopa esikuviinsa. Mukana tulevat nappikuulokkeet ovat kuitenkin epämukavat ja niiden toistossakin olisi parantamisen varaa, joten tulen varmaan ostamaan uudet tilalle. Soittimen voi laittaa toistamaan samaa kappaletta, tiettyä kansiota, kaikkia biisejä tai satunnaisia kappaleita. Akun luvattiin kestävän 5h, testasin sen itse ja yllätyin positiivisesti kun soittoaika olikin 6h.

Nimestään huolimatta Diel Roc ei soita MPEG-4 videoita, vaan tukee AMV-tiedostomuotoisia videoita. Omat MPEG videot voi kuitenkin pakata AMV muotoon laitteen mukana tulevalla ohjelmalla. Musiikkikäytössä soitin tukee mp3 ja wma tiedostoja. Tietokoneeseen soitin liitetään USB:n kautta. Se ei vaadi ajureita vaan toimii suoraan kaikenlaisissa tietokoneissa. Laitteen laturi on muuntaja, johon USB-kaapeli kiinnitetään.

Olen tähän mennessä ollut oikein tyytyväinen soittimeen ja se on minulle täysin riittävä. Katsotaan sitten kuinka kauan se kestää ehjänä.

sunnuntai, 9. maaliskuuta 2008

Omenapaistos

Tässä taas yksi lempiherkuistani, omenapaistos. Se sopii erinomaisesti niin jälkiruuaksi kuin kahvin kanssa tarjoiltavaksikin. Sen valmistaminen on helppoa ja nopeaa, valmisteluissa menee noin 10min ja kypsyminen kestää 15min.


Ohje:
4 omenaa
150 g margariinia
1,5 dl fariinisokeria
1,5 tl kanelia
5 dl kaurahiutaleita
1,5 dl vehnäjauhoja








1. Kuori ja palottele omenat laakeaan vuokaan.

2. Sulata margariini kulhossa täysin sulaksi. Sekoita joukkoon sokeri, kaneli, kaurahiutaleet ja jauhot. Murenna seos omenien päälle.

3. Kypsennä mikrossa puolella teholla 5min ja pienemmällä teholla tämän jälkeen 10min. Tarjoa vaniljakastikkeen kera.




NAMS!

Vanhat kasetit


Löysin äskettäin vahingossa vanhoja lapsuusajan lastenlaulukasetteja ja myös joitakin itsenauhoitettuja hoilauksia. Hauska huomata, että hetken kuunneltua muistaa vanhat tarinat ja laulut ulkoa.


Olen vakaasti sitä mieltä, että vanhoja lastenlauluja, lastenohjelmia ja -tarinoita ei voita mitkään nykyajan teletapit. Alfred J Kwakin, Tohtori sykerön ja kaukomaan pakolaisten tilalle ovat tulleet Boblins ja Power Rangers. Musiikin saralla 60 - 80 luvulla levytetty lastenmusiikki on edelleen listojen kärjessä. Risto räppääjä yritti luoda uutta nykyaikaista musiikkia lasten korville, jääden kuitenkin kakkoseksi klassikoille. PMMP sen sijaan lauleskelee vanhaa musiikkia uudella tyylillä albumillaan Puuhevonen, mikä kuulostaa mielestäni jo lähes siedettävältä.


Satujen ollessa kyseessä voin myöntää, että omat lapsuudessa kuulemani sadut saavat kriittsen puoleni täysin lamaantumaan ja julistan vain kuinka nerokkaita ja rauhoittavia ne ovatkaan. Pajurannan tarinat, Röllin seikkailut sekä koivu ja tähti- sadut ovat pyörineet mankassani satoja kertoja lapsuudessani. Ne ovat saaneet minut rauhoittumaan ja tuntemaan oloni turvalliseksi. Sama tunne välittyy edelleen ne kuullessani. Nykyajan saduilla on varmaankin aivan sama vaikutus tämän päivän lapsiin.


Jos tahtoo vanhat kasettiaarteensa talteen digitaaliseen muotoon ennen kuin aika tuhoaa nauhat, se käy helposti. Tarvitsee vain kasettisoittimen, esim. stereot, välipiuhan (kuvassa), tietokoneen ja nauhoitusohjelman, esim. Audacity käy loistavasti. Laitetaan piuha stereoiden line out äänilähtöön ja toinen pää tietokoneen line in:niin. Pistetään kasetti pyörimään ja nauhotusohjelma nauhoittamaan (esim audacity lähteestä line in). Nauhoitusohjelmasta voi säätää sitten äänen oikean korkuiseksi. Lopuksi tallennetaan kappale/kasetti mp3 muotoon.



Paina play ;>



perjantai, 7. maaliskuuta 2008

Viljakäärme

Viljakäärme eli Pantherophis Guttatus on tällä hetkellä yksi suurimmista mielenkiinnonkohteistani. Aiemmin harkitsin koiran tai kissan hankkimista lemmikikseni, mutta nyt olenkin päättänyt, että käärme on se oikea laji minulle. Koirat ja kissat ovat sosiaalisia eläimiä ja vaativat siten paljon huomiota ja aikaa, jota opiskelijalla ei välttämättä ole antaa. Niistä lähteviä karvojakaan en vaatteissani liiaksi siedä. Viljakäärme sen sijaan on helppohoitoinen ja rauhallinen eläin. Ei karvoja, ei hajua, eikä vaadi tuhottomasti aikaakaan. Se on kuristajakäärme, eikä se ole myrkyllinen.



Viljakäärmeet elävät n. 15-20 vuotta ja täysikasvuisia ne ovat 4-6 vuoden iässä, jolloin ne ovat pituudeltaan 120-160 cm. Viljakäärmeet ovat terraarioeläimiä. Niiden hoito perustuu oikeanlaisten elinolosuhteiden ja elinympäristön luomiseen. Ne syövät noin viikon välein, pääasiassa erikokoisia pakastettuja hiiriä. Viljakäärmeet viihtyvät parhaiten yksin, eivätkä ne pidä käsittelystä. Kuitenkin ruokinnan ja terraarion siivouksen yhteydessä niitä on käsiteltävä, joten on hyvä totuttaa ne siihen pienestä pitäen.

Kuvassa normaali, anerytistinen, candycane, bloodred ja snow

Viljakäärmeestä on jalostettu monia eri värimuotoja (yllä esimerkkejä), mikä onkin yksi syy niiden suosioon. Oma suosikkini värimuunnoksista on amelanistinen, erityisesti amelanistinen striped, josta kuva alla.

Toivottavasti tuollainen asustelee kanssani sitten kun pääsen muuttamaan omilleni :)
Lisää tietoa viljakäärmeistä löytyy täältä.

tiistai, 4. maaliskuuta 2008

Tortillat jauhelihatäytteellä

Tortillat ovat ehdoton ykkönen kaikista suosikkiruuistani. Ensimmäisen kerran maistoin tätä makujen täyttymystä rippikoulussa, ja vähintään viisi kappaletta sainkin ähkyltäni syötyä. Jälkeenpäin tortillojen ihanuus unohtui ja löysinkin ne uudelleen vasta alle pari vuotta sitten.

Täytteeksi tortilloihin käy melkeinpä mikä tahansa, joten varmaankin jokaiselle löytyy suunmukainen versio. Itselleni olen löytänyt unelmien täytteen, mitä en helpolla vaihda. Välillä olisi ehkä syytä kokeilla jotain uutta, mutta mielestäni vanhaa hyväksi todettua on turha vaihtaa. Ehkä jonain päivänä kyllästyn.. - mitä kyllä vahvasti epäilen.


4-5 henkilön annos:

1-2 pkt vehnä tortilloja (esim santa maria)

Jauhelihatäyte:
450 - 500g paistijauhelihaa
1 dl riisiä
1 prk ruokakermaa

kasvikset:
2 kpl paprikaa
2 kpl tomaatteja
kurkkua

lisäksi:
1 prk ranskankermaa
taco sausea (medium)

Pilko paprikat, tomaatit ja kurkut pienehköiksi kuutioiksi ja sekoita keskenään, laita annoskulhoon. Laita riisit kiehumaan ja ruskista jauheliha. Lisää jauhelihaan ruokakerma ja kiehuta kokoon kunnes seos on tarpeeksi kiinteää. Lisää tämän jälkeen joukkoon riisit, sekoita ja pistä tarjoiluastiaan.


Lopuksi tortillat lämmitetään mikrossa (mielellään jokaiselle kerrallaan yksi, jotta ei ehdi jäähtyä). Tämän jälkeen taco sause, jauhelihatäyte, kasvikset ja ranskankerma annostellaan oman maun mukaan ohuelle alueelle tortillalle, joka sitten taitellaan kasaan. Tortillat huuhdellaan alas parhaiten maidolla.

maanantai, 3. maaliskuuta 2008

Here it goes

Lueskelin tuossa päiviä sitten lehteä, jossa oli juttua muotiblogeista. Vaikka itse en kovinkaan paljon ole kiinnostunut muodista, siitä kyllä mitä päälleni pistän, idea alkoi kiinnostaa. Nyt sain sitten aikaiseksi tämän oman blogisivustoni, mihin ihan kokeilumielessä voisin jotain juttuja väsätä. Blogisivujen luomista ehkä edesauttoi se, että pitäisi lukea yo-kokeisiin, ja tuleekin tehtyä mitä tahansa muuta kuin matematiikan laskuja.

Nimi blogille juolahti mieleen kun haistoin äidin makoisten uuniperunoiden (maiskis) tuoksun leijailevan nenääni. Olen aikamoinen ruuan ystävä ja ruuan tuoksu saa minut oikein hyvälle tuulelle, siis mikäpä sen parempi nimi. Okei, kuulostaahan se myös tosi hienolta ja sivistyneeltä?

Juttuja tulee olemaan varmaan kaikkea sekalaista maan ja taivaan väliltä, mikä milloinkin sattuu tuntumaan tähdelliseltä.